Kuulostaa vähän ku mulla ois pien ässävika, mutta tämä johtuu kokonaan äänentoiston perseydestä : D
perjantai 30. maaliskuuta 2012
Answers
MÄ TEIN SEN! *bileet*
Kuulostaa vähän ku mulla ois pien ässävika, mutta tämä johtuu kokonaan äänentoiston perseydestä : D
Kuulostaa vähän ku mulla ois pien ässävika, mutta tämä johtuu kokonaan äänentoiston perseydestä : D
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
make up your mind
Vaihoin tuon taustakuvan mut en olekkaa siihe tyytyväinen niin aattelin että uusin sen vielä tässä paremmalla ajalla : D
Ei mulla muuta.
Paitsi että kattokaa ny noita poikia ♥ Vierekkäi siinä nuokkuvat ♥ Kaunalla on paha tapa käydä aina läpsimässä Eetua ku se ei oikein vieläkää ymmärrä mikä se on : D
Uusista kuvista on ehkä vähä hankala huomata mut värjäsin ton punaisen osion ruskeeks koska tukkakuolema.
Ei mulla muuta.
Paitsi että kattokaa ny noita poikia ♥ Vierekkäi siinä nuokkuvat ♥ Kaunalla on paha tapa käydä aina läpsimässä Eetua ku se ei oikein vieläkää ymmärrä mikä se on : D
Uusista kuvista on ehkä vähä hankala huomata mut värjäsin ton punaisen osion ruskeeks koska tukkakuolema.
tiistai 27. maaliskuuta 2012
it's hard to draw the line
Tuli selailtua vähä webcamikansiota ja sieltähän löyty kaikkea julkaisematonta paskaa, joten tumpatkaamme se kaikki skeida tänne! ♥
Hoo huomasin muute että tässähän on tullu jo 90 lukijaa täyteen, enkä vielä oo ees saanu 80. lukijan spessupostauksia tehtyä : D Aikaansaamattomuus, se se vasta on ilkiä onkelma.
Hoo huomasin muute että tässähän on tullu jo 90 lukijaa täyteen, enkä vielä oo ees saanu 80. lukijan spessupostauksia tehtyä : D Aikaansaamattomuus, se se vasta on ilkiä onkelma.
OOH THE DRAMA!
promokuvauskeikka
Käytii viime perjantaina muuten koululla vaimon kanssa koska mun piti kuvata Jenlaynille niiden promokuvat. Aikataulu meni tosi tiukaks ku pojat oli vähän hitaita laittautumaan, mutta muuten oli tosi kiva keikka se : D Siitä onki ollu pitkä aika ku viimeks tuli mitää studiokeikkoja tehtyä...
Yks leikki matkalla jesarilla. Sitä on niin helppo viihdyttää ♥
Ja sitte piirrettii jalkoihin kun ootettii että pojat saa ittesä valmiiks. Ja mä ku luulin että naiset on hitaita.
Itse kuvauksista mulla ei oo ny antaa kuvamateriaalia koska se homma on vielä työn alla, mutta nauttikaa näistä ihanista testikuvista joissa poseeraamme murusen kanssa hurmaavasti ♥
Yks leikki matkalla jesarilla. Sitä on niin helppo viihdyttää ♥
Ja sitte piirrettii jalkoihin kun ootettii että pojat saa ittesä valmiiks. Ja mä ku luulin että naiset on hitaita.
Itse kuvauksista mulla ei oo ny antaa kuvamateriaalia koska se homma on vielä työn alla, mutta nauttikaa näistä ihanista testikuvista joissa poseeraamme murusen kanssa hurmaavasti ♥
lazy
Tää oli taas niitä aamuja, kun ei vaan saanu silmiä auki. Riku yritti mua väkisin saada ylös sängystä, mutta kun ei niin ei. Jäin siis kotiin suosiolla nukkumaan. Eetu on ny asunu makkarissa meidän kaa ettei sille tulis niin yksinäistä, ja tänää se kullanmuru oli osoittanut kiitollisuuttaan kusemalla mun paidan päälle ♥ (se siis on vapaana siellä)
Oon ollu ihan onneni kukkuloilla kun kevät on tulossa ♥ Mä en todellakaan oo mikää talvi-ihminen. Inhoan kylmää ja kaikki parhaat vaatteet on suunniteltu pidettäviksi kesällä. Masennun talvisin myös tosi helposti koska en kestä sitä ainaista pimeää ja voi äiti ku tää kevään auringonpaiste on saanu mut hyvälle tuulelle ♥ Ja oon pystyny jopa viimein sanoo hyvästit pitkille kalsareille!
En oo viimeaikoina jaksanu kauheena panostaa ulkonäköön meikkauksen osalta eli yleensä oon pyöriny maailmalla lähinnä naturellina tai sitte oon vaa kulmat korostanu ja ehkä vähä ripsaria laittanu. Ehkä kohta taas kunnostaudun!
Kattokaa kui kauhee nukke bongattiin pelastusarmeijan kirppikseltä! XD Mua pelottaa edellee et joku aamu se on tuol meijän ovel pimpottelee ovikelloa...
tiistai 20. maaliskuuta 2012
i tried my best to never let you in
Kävin turhaan koululla, ei ollu tuntia. Yritin syödä banaania mutta en saanut kumpaakaan auki. Fail.
Kirotut banaanit
Kävi venytyksen kanssa vähä hassusti. Vaihoin siihe 16mm korun ja parin päivän päästä korva sano että lol nope ja tulehtu vaikka aluks ei tuntunu missään. Pakko ottaa sitte koru poies ja olla yö ilman mitää ku oli niin kipee. No, seuraavana aamuna meni enää toi 8mm koru ja jos se nyt arpeutuu se korva kun siihen joku haavakin oli tullu, niin siihen kasiinhan se sitten jää. Vittu :I
Ja koska oon symmetriapaskiainen niin pakko varmaa tää toinenkin korva pienentää siihen kasimilliseen :C
Että semmosta tänään.
Kirotut banaanit
Kävi venytyksen kanssa vähä hassusti. Vaihoin siihe 16mm korun ja parin päivän päästä korva sano että lol nope ja tulehtu vaikka aluks ei tuntunu missään. Pakko ottaa sitte koru poies ja olla yö ilman mitää ku oli niin kipee. No, seuraavana aamuna meni enää toi 8mm koru ja jos se nyt arpeutuu se korva kun siihen joku haavakin oli tullu, niin siihen kasiinhan se sitten jää. Vittu :I
Ja koska oon symmetriapaskiainen niin pakko varmaa tää toinenkin korva pienentää siihen kasimilliseen :C
Että semmosta tänään.
maanantai 19. maaliskuuta 2012
sleep in silence
En oo tästä asiasta ihan kauheana höpötellyt, mutta ajattelin nyt ilmoitusluontoisena asiana kertoa, että eilen sattui todella ikävä käänne karvaisten lasteni keskuudessa. Ihana rinsessakanini Riista siirtyi ajasta ikuisuuteen, eikä tämä ole edes ainoa menetykseni. Noin kuukausi, pari takaperin toinen kanilapsoseni, Liinu menehtyi.
Liinu oli jo melkein kahdeksanvuotias, joten tätä oltiin oikeastaan osattu jo odottaakin. Sillä oli näkö alkanut jo heikentyä ja mustat laikut turkissa harmaantua. Siitä oli muutenkin tullut viimeisinä vuosina kauhean leppoisa, ja tytöt tuli Riistankin kanssa tosi hyvin toimeen keskenään, vaikka nehän otti ihan kunnolla yhteen silloin kun ekaa kertaa tapasivat.
Kaikista eniten mua harmittaa se, että silloin kun Liinu kuoli, se oli porukoiden luona hoidossa koska Noora asui silloin meillä eikä kanit mahtunut saman katon alle. Eli siis en koskaan saanut mitään kunnollisia hyvästejä jätettyä, ja ties milloin olin sitä viimeks ees halannu. Mutta niinhän se aina menee. Mitään ei tehdä ajoissa silloin kun se on vielä mahdollista, ja jälkeenpäin kaduttaa että tajuaa kaiken liian myöhään.
Riistalla taas todettiin viime viikolla mätäpaiseita leuassa. Kerroinkin siitä eläinlääkärireissusta pikaisesti täällä blogin puolella. Anyways, ne paiseet poistettiin ja tyhjiin pusseihin laitettiin kans dreeniä mitälieolivatkaan, jotta jos sinne jotai mätää ois jääny, se pääsis valumaan sieltä pois. Ja pahoittelen jo valmiiks ettei seuraava kuva tuu olemaan mikään kauhean hemaiseva. Kani jolla on kaks letkua leuassa ei ollu mikää maailman kaunein näky.
Riista sai antibioottikuurin ja jouduin putsaa noi dreenit mitkälivatkaan kaks kertaa päivässä. Riista oli selvästi kipeenä koko touhusta, koska se kökötti lähinnä apaattisena häkin nurkassa eikä juurikaan huomioinu mitää tai liikkunu. Se kyllä söi ja pesi itseään suht normaalisti, ja muutenkin kaikki oli muuten olosuhteisiin nähden ihan ok, ja maanantaina olisi pitänyt mennä takaisin eläinlääkäriin poistattamaan letkut leuasta.
Sunnuntai-iltana kävin kuitenkin makkarissa tarkoituksenani käydä vaihtamassa housut ja heti kun sain valot huoneeseen tajusin ettei kaikki ollut ihan hyvin. Riista makas häkissä kyljellään reagoimatta yhtään mihinkään. Siinä vaiheessa aloin jo oikeesti pelkää pahinta, mutta sittenhän ne itkuhanat vasta aukeskin kun kosketin Riistaa vain huomatakseni että se oli ihan viileä ja jäykkä.
Mä en ole koskaan joutunut löytämään omaa lemmikkiä kuolleena, omaksi onnekseni. Kaikki aikasemmat äiti vei aina lopetettavaks, kukin omasta syystään. Mutta voin sanoa ettei ollu hieno löytö löytää rakas lemmikki jäykistyneenä omituiseen asentoon. Ollaan Rikun kanssa pohdittu että Riista sai mahdollisesti jonkun kohtauksen, koska se tosiaan oli semmosessa vähän jännittyneessä asennossa, sen silmät oli selällään ja häntäkin oli jäykistynyt selkää vasten. Ja vaikka sen kuolemasta oli kulunut alle kuusi tuntia niin heti kun huoneeseen astui niin siellä haisi jotenkin vähän omituiselle.
Eli nyt mulla on täällä enää yks kani seuranani. 9-vuotias senioriherra Eetu, joka ei paljoa vanhenemisen merkkejä osoita. Vaan mistä sitä tietää milloin noutaja tulee koska aika arvaamatta noi kaksin lähti tästä maailmasta.
Mutta ei toi kaniherra kauheena näytä vielä ainakaan stressaavan kavereidensa poismenosta. Ryökäle vaan syödä nökötti salaattia Riistan ruumiin vierellä, eikä huomioinu sitä muutenkaan. Silloin kun Liinu kuoli, niin äiti kertoi että sekä Eetu että Riista oli molemmat maannu sen ruumiin vieressä lämmittämässä sitä. En toki yhtään itkeny kun kuulin siitä, ehen ;_____;
Ja hei niistä spesiaalipostauksista sen verran, että teen sen 5 blogin haasteen ja kännypostin heti kun muistan ja jaksan, ja videovastauksen taas sitten kun joskus oon kunnolla yksin koska musta on niin awkward puhua jollekin kameralla etten varmana tee sitä jos toi yks on kotona : D
Liinu oli jo melkein kahdeksanvuotias, joten tätä oltiin oikeastaan osattu jo odottaakin. Sillä oli näkö alkanut jo heikentyä ja mustat laikut turkissa harmaantua. Siitä oli muutenkin tullut viimeisinä vuosina kauhean leppoisa, ja tytöt tuli Riistankin kanssa tosi hyvin toimeen keskenään, vaikka nehän otti ihan kunnolla yhteen silloin kun ekaa kertaa tapasivat.
Kaikista eniten mua harmittaa se, että silloin kun Liinu kuoli, se oli porukoiden luona hoidossa koska Noora asui silloin meillä eikä kanit mahtunut saman katon alle. Eli siis en koskaan saanut mitään kunnollisia hyvästejä jätettyä, ja ties milloin olin sitä viimeks ees halannu. Mutta niinhän se aina menee. Mitään ei tehdä ajoissa silloin kun se on vielä mahdollista, ja jälkeenpäin kaduttaa että tajuaa kaiken liian myöhään.
Riistalla taas todettiin viime viikolla mätäpaiseita leuassa. Kerroinkin siitä eläinlääkärireissusta pikaisesti täällä blogin puolella. Anyways, ne paiseet poistettiin ja tyhjiin pusseihin laitettiin kans dreeniä mitälieolivatkaan, jotta jos sinne jotai mätää ois jääny, se pääsis valumaan sieltä pois. Ja pahoittelen jo valmiiks ettei seuraava kuva tuu olemaan mikään kauhean hemaiseva. Kani jolla on kaks letkua leuassa ei ollu mikää maailman kaunein näky.
Riista sai antibioottikuurin ja jouduin putsaa noi dreenit mitkälivatkaan kaks kertaa päivässä. Riista oli selvästi kipeenä koko touhusta, koska se kökötti lähinnä apaattisena häkin nurkassa eikä juurikaan huomioinu mitää tai liikkunu. Se kyllä söi ja pesi itseään suht normaalisti, ja muutenkin kaikki oli muuten olosuhteisiin nähden ihan ok, ja maanantaina olisi pitänyt mennä takaisin eläinlääkäriin poistattamaan letkut leuasta.
Sunnuntai-iltana kävin kuitenkin makkarissa tarkoituksenani käydä vaihtamassa housut ja heti kun sain valot huoneeseen tajusin ettei kaikki ollut ihan hyvin. Riista makas häkissä kyljellään reagoimatta yhtään mihinkään. Siinä vaiheessa aloin jo oikeesti pelkää pahinta, mutta sittenhän ne itkuhanat vasta aukeskin kun kosketin Riistaa vain huomatakseni että se oli ihan viileä ja jäykkä.
Mä en ole koskaan joutunut löytämään omaa lemmikkiä kuolleena, omaksi onnekseni. Kaikki aikasemmat äiti vei aina lopetettavaks, kukin omasta syystään. Mutta voin sanoa ettei ollu hieno löytö löytää rakas lemmikki jäykistyneenä omituiseen asentoon. Ollaan Rikun kanssa pohdittu että Riista sai mahdollisesti jonkun kohtauksen, koska se tosiaan oli semmosessa vähän jännittyneessä asennossa, sen silmät oli selällään ja häntäkin oli jäykistynyt selkää vasten. Ja vaikka sen kuolemasta oli kulunut alle kuusi tuntia niin heti kun huoneeseen astui niin siellä haisi jotenkin vähän omituiselle.
Eli nyt mulla on täällä enää yks kani seuranani. 9-vuotias senioriherra Eetu, joka ei paljoa vanhenemisen merkkejä osoita. Vaan mistä sitä tietää milloin noutaja tulee koska aika arvaamatta noi kaksin lähti tästä maailmasta.
Mutta ei toi kaniherra kauheena näytä vielä ainakaan stressaavan kavereidensa poismenosta. Ryökäle vaan syödä nökötti salaattia Riistan ruumiin vierellä, eikä huomioinu sitä muutenkaan. Silloin kun Liinu kuoli, niin äiti kertoi että sekä Eetu että Riista oli molemmat maannu sen ruumiin vieressä lämmittämässä sitä. En toki yhtään itkeny kun kuulin siitä, ehen ;_____;
Ja hei niistä spesiaalipostauksista sen verran, että teen sen 5 blogin haasteen ja kännypostin heti kun muistan ja jaksan, ja videovastauksen taas sitten kun joskus oon kunnolla yksin koska musta on niin awkward puhua jollekin kameralla etten varmana tee sitä jos toi yks on kotona : D
perjantai 16. maaliskuuta 2012
hair inspiration
Tumbleri on kaveri.
Mulla on tällä hetkellä ihan järkyttävä halu leikata letti lyhyeks, mutta taistelen sitä himoa vastaan kaikin keinoin. Koska mä tiedän, mä niin tiedän että tulisin katumaan sitä, vaikka varmaan myös tykkäisin lopputuloksesta.
Koska voi jestas lyhyt tukka voi näyttää joillakuilla ihan perkeleen hyvältä. Mutta niin voi myös pitkäkin ja siihen haluaisin kovasti tähdätä koska mulla on viimeks yläasteen alussa ollu oikeesti pitkät hiukset :I
Ja tää vika kuva on nyt suhteellisen lähellä mun omien hiusten tämänhetkistä pituutta, miinus tietenkin tuo voluumi, mutta pakko oli laittaa tähän koska jumaloin tuota väriyhdistelmää. En itelleni varmaa laittais ja en muutenkaa ikinä aatellu että tommosesta tykkäisin mutta tässä kuvassa se vaan mun mielestä toimii ♥
Mulla on tällä hetkellä ihan järkyttävä halu leikata letti lyhyeks, mutta taistelen sitä himoa vastaan kaikin keinoin. Koska mä tiedän, mä niin tiedän että tulisin katumaan sitä, vaikka varmaan myös tykkäisin lopputuloksesta.
Koska voi jestas lyhyt tukka voi näyttää joillakuilla ihan perkeleen hyvältä. Mutta niin voi myös pitkäkin ja siihen haluaisin kovasti tähdätä koska mulla on viimeks yläasteen alussa ollu oikeesti pitkät hiukset :I
Ja tää vika kuva on nyt suhteellisen lähellä mun omien hiusten tämänhetkistä pituutta, miinus tietenkin tuo voluumi, mutta pakko oli laittaa tähän koska jumaloin tuota väriyhdistelmää. En itelleni varmaa laittais ja en muutenkaa ikinä aatellu että tommosesta tykkäisin mutta tässä kuvassa se vaan mun mielestä toimii ♥
random pics and demon cats
Järkkärini alkaa kohta olla mustasukkainen kun leikin kokoajan vain kännykkäni kanssa. Mutta minkäs teet kun tuo pieni kapula on äärettömän paljon käytännöllisempi vaikka laatu onkin kymmenen kertaa paskempi :I
Tuleva graafinen suunnittelija Meriläinen palveluksessanne!
Joo meillä on ihan normaaleja kissoja, uskotteko? : D
Oon ihan rakastunu noihin aurinkolaseihin ♥ Ne on just semmoset sopivan hullun näköiset
Tuleva graafinen suunnittelija Meriläinen palveluksessanne!
Ja en oo pitkään aikaan ihastunu oikeen mihinkään vaatekappaleeseen mitä Seppälässä on ollut tarjolla, mutta toi kallopaita vaan vei mun sydämen kun näin sen ♥__♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)