Näytetään tekstit, joissa on tunniste PTO. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste PTO. Näytä kaikki tekstit

lauantai 12. lokakuuta 2013

comics and tea

Tää syksy on kovasti ollut sarjakuvien aikaa itselleni. Oon työstäny ahkerasti materiaalia, lähinnä liittyen omaan jo nuoruudessani aloittamaani sarjakuvaan PTO:hon, josta on tullu vähä oma maailmansa jo mulle. Mutta eipä siitä sen enempää, ellei jotakuta nyt niin kamalasti alkanut asia kiinnostamaan.




Ylemmästä kuvasta voin kuitenkin sen verran vielä kertoa, että pidettiin kaveriporukalla tuossa muutama viikonloppu takaperin ennakkoon oma 24h sarjakuvaa-iltama, ja tämä on sitten oma osuuteni sen rupeaman hedelmistä. Tietämättömille tiedoksi, että 24h sarjakuvaa on siis päivä (en muista tarkkaa päivämäärää), jolloin on tarkoituksena saada 24 tunnin sisällä piirrettyä 24-sivuinen sarjakuva. Unta ei siis kamalasti saatu tuona aikana, kun puoli kahdeksalta lauantai-iltana aloitimme urakkamme, ja koko homman ajan istuttiin siskon ja Yupän kanssa meidän keittiönpöydän ääressä ja piirrettiin. Riku oli osan ajasta mukana hommassa, kunnes luovutti joskus kuudelta aamulla ja alkoi nukkumaan. Iruka oli myös messissä oman aikansa, mutta joutui lähtemään ennen loppua kotiin, koska neidin piti lähtä seuraavana päivänä takaisin Joutsenoon kouluun.

Me kolme sitten urheana hoidettiin homma loppuun, ja joskus kuudelta seuraavana iltana oli kaikilla valmis sarjis käsissään, ja ylpeinä voitiin sitten viimein mennä nukkumaan. Viime vuonna osallistuttiin siskon kanssa myös tähän tapahtumaan, kun sisko kävi vielä sarjakuvalinjaa Lahden Kansanopistossa ja siellä pidettiin sitten ihan virallinen versio tapahtumasta. Tänä vuonna kuitenkaan ei oltu missään piireissä joissa oltaisiin voitu osallistua itse real thingiin, joten päätettiin sitten pitää se ihan kaveriporukalla. Eikä edes oikeana päivänä.


 Ja hei koska aiheesta kukkaruukkuun, ette varmaan oo nähny mua taas vähään aikaan ryyppäämässä? Nauttikaa siis tästä supisuomalaisesta kuvasta, jossa Ville on taas saanut mut napattua ulos, grillin ääreen kalja kourassa.


Kauna judges my kalja.

Lisäksi kerrottakoon, että tukkani on taas saanut muutosta osakseen. Aloitin lyhyemmän sivun blondauksen, ja tällä hetkellä haituvia koristaa varsin sininen sävy, mutta siitä tietenkään ei meikäläisellä ole yhtään kuvaa at the moment. Nauttikaa siis sillä välin tästä komeasta keltaisesta väliaikakuvasta!




Käytiin muuten ensimmäistä kertaa Suvin kanssa Manga Cafessa. Oon aina vähän kierrelly tuota kuppilaa kiinnostuneena, mutta koskaan ei ole tullut käytyä sisällä asti. Nyt sitten rohkaistiin mielemme ja asteltiin putiikkiin rohkeina. Rahavajauksesta kärsivänä en oikein voinu tilata kuin teetä, mutta matcha genmaicha oli kyllä oikein mukava kokemus. Haisi ojavedelle jota oli lilluteltu kumisaappaassa, mutta maku oli onneksi paljon parempi. -Edelleen kyllä maistui ojavedelle, mutta kumma kyllä, pidän siitä.

Suvin opetusten ansiosta olen oppinut juomaan teetä oikeaoppisessa lämpötilassa ja ilman sokeria, vaikka voin kyllä veikata että mustaan teehen kaadan edelleen sen kymmenen lusikallista sokeria, koska se nyt vain maistuu paremmalta makeana :--D

maanantai 9. syyskuuta 2013

tired

Pikapäivitys ennen illan viimeistä Supernatural-jaksoa ja nukkumaanmenoa. Tänään oli eka päivä "uudessa" työssä, vaihdon siivouksen pariksi viikoksi vihertöiden puolelle, eli rikkaruohojen kitkemistä luvassa paljon. Oon koko päivän vaan nukkunu ja koomaillu töiden jälkeen, joten elkää odotelko mitään kamalan hehkeitä tekstejä multa tänään :--D


Laitoin taas teippipidennykset, jotka jaksoin peräti pitää päässä noin kaksi päivää. Näyttääpi tosi kivalta, mutta pakko se on vaan todeta, ettei pitemmän päälle irtohiukset oo mun juttu. Tykkään käydä liikaa suihkussa ja haroa hiuksia ja tehdä kaikkea mistä pidennykset ei tykkää, ja ne tuntuu vähän hölmöltä päässä joten kaivoin ne irti jo tokana päivänä. Katotaan taas joskus ehkä uusiksi.

 Syksy iskee....


Tikrukin oli kerran käymässä, mutta nyt se saatana lähti jonnekin Saloon opiskelemaan. Kuka meitä nyt enää käy haukkumassa huoriksi jos ei hän?


Onneksi on muitakin kavereita. Naapurit on täällä Depression Hillissä sen verran laadukasta sakkia, että pelattiin yks ihana päivä vesimelonipeliä vaikka kuinka monta tuntia. Sanomattakin selvää, että leikin päätteeks oli vatta täynnä ja sormet tahmeat.


Kouvola kutsuu~ On tullu rampattua porukoilla enemmänkin nyt, kun ei tossa aikaisemmin kamalasti töitä ollut, ja äitee sitten palkkasi mua aina millon mihinkin vessanjynssäykseen.








Viihteellekin eksyttiin siskosen kanssa. Oli sen verran priceless ilta, että kotiin päästyämme lähettiin vielä leikkipuistoon keikkumaan kun ei kumpaakaan väsyttäny :--D



Ja koska lukijoita ei koskaan voi kiusata liikaa, have some shitty art! Omia hahmoja sarjakuvistani, olkaatten hyvät.



Ja randomeita krokotiilejä because why the fuck not.


Ostin myös kirpparilta uuden talvitakin kympillä, mutta pahaksi onnekseni se tippui muutama päivä sitten Keijon kusilammikkoon \o/ Että näin meillä...


Ja tämmöiseen ylimääräiseen pärstäkuvaan onkin hyvä lopettaa tämä sekalainen söhellys, ennen kuin lähdetään ihan liikaa väärille raiteille. Anteeksi sekavuus, mikäli semmoista ilmeni, mutta kun väsyttää niin väsyttää. Ens kertaan sitten! \o

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

my art

Jeps jeps, joku oli pyytänyt että tekisin pientä postausta taiteellisemmasta puolestani, eli esittelisin sekä hyviä että huonojakin piirroksiani, eli tässä tapauksessa valitsin semmoisia töitä mihin olen itse tyytyväinen ja toisia mihin taas en ole.

Eli nopeana yhteenvetona kerron, että olen koko lapsuuteni siis piirtänyt ja piirrän edelleen. Pienenä piirsin hevosia (ja satunnaisesti muita eläimiä) ja murrosiän katveessa vaihduin piirtämään enemmän ihmisiä ja auta armias kun löysin mangan. Aika animua tavaraa siis tuotan edelleen, vaikka yritän aina ajoittain kehittää tyyliä milloin mihinkin suuntaan etten jäisi aivan yhden "genren" vangiksi, ei sillä että anime-vaikutteisessa piirtotyylissä mitään pahaa olisi.

Pidemmittä puheitta laitetaan tavaraa tiskiin. Kuten tulevista tuotoksista voi huomata, aiheet voivat olla hyvinkin randomeita, mutta pääasiassa kohdistan taiteelliset kyvyttömyyteni erinäisten asioiden fanittamiseen (Okami, Disgaea...etc) ja omiin sarjakuvaprojekteihini, kuten vaikkapa Other Ways tai PTO.


 Aloitetaan ei mitenkään niin loisteliaalla työllä, mutta jossa on mielestäni jotenkin mukava tunnelma. Tähtinään tällä kertaa Akiyo ja Maize PTO:sta.


Wen ja Valeriya PTO:sta.


Tamayo, yksi Okamin upeista hahmoista! ♥


Ja Okami-teemalla jatketaan. Waka ja ihmis-Amaterasu. Olen yksi niistä oudoista tyypeistä jotka tykkäävät kuvitella että Ammyllä on myös ihmismuoto ja parittavat häntä Wakan kanssa.


Ja vaihteeksi taas PTO:ta. Maize ja Nukucha.


Random heppu sienissä.


Hahmoja todella mahtavasta sarjasta nimeltä Zone-00. Renji ja Benio ♥ Yksi harvoista miespareista joita shippaan : D


Kuoleva Pyacho PTO:sta.


Ja lisää randomeita tyyppejä, tällä kertaa ei sienissä.


Ihanainen Oki Okamista ♥ Rimmasipas oudosti...


Oki ja Amaterasu Okamista. Toinen paritus tästä pelistä jota kannatan. Huomattavasti "terveempi" kuin se edellinen.


Akiyo ja Maize PTO:sta taasen. Harmittaa vaan että sain jonku ihme aivopierun tätä piirtäessä ja Aksun toinen käsi on toista lyhyempi. D'oh!


Vielä nimetön mahdollinen nuorineiti mahdollisesta tulevasta jatko-osasta PTO:lle. 


Ilkeännäköinen pikkuneiti.


Pahaksimennyttä viinaa.


Amaterasuuu! ♥


Nodosa ja Rubuk Other Waystä. Rubukin kroppa kramppaa jotenkin oudosti, mutta pystyn antamaan tämän synnin itselleni anteeksi.


Hemaiseva tissineito Orthilia Other Waystä.


Ja suosikkipahikseni Spider Queen Okamista! ♥ Ihana nainen!


Karvaisia jumalolentoja.


Piiloileva Valeriya PTO:sta.


Ja jo hieman vanhempi kuva Disgaean Warriorista, johon olen kuitenkin edelleen yllättävän tyytyväinen.

Ja nyt kun olemme näkeneet nämä ihastuttavat mestariteokset, on aika siirtyä niihin hirvityksiin. En löytänyt kovin montaa näitä, koska olen yllättävän tyytyväinen omiin töihini, ja siksi suurin osa näistäkin kuvista on vain vanhoja ja päivänsä nähneitä, ja tästä syystä siis aivan perseestä. 


Oh god... Ensimmäisiä kuvia Maizesta. Huomatkaa loistavat photoshop-taidot!


Disgaean Etna jääneenä jumiin. Alastomana as we can see.


Outo demoninen kolmikko.


PTO:n Mikor vammaa ja pahasti.


Nukucha pikkuveljensä Hijun kanssa leikkimässä nauhalla. Kehittävää.


Nukucha pikkusiskonsa Lyrenin kanssa penkillä. Edelleen hyvin kehittävää, ja huomatkaa Lyrenin tyylikkäät buutsit!


Valeriya yrittää taittaa niskojaa nurin. Voi kuinka muistan kuinka olin aikoinani niin tyytyväinen tähänkin työhön. No, menneitä ovat ne ajat.

Lol Amaterasu. Viisi vuotta sitten.

Ja näin. Enempää en kestä ja toivottavasti ette tekään : D.
Minua oli kuitenkin pyydetty esittelemään hieman roolipelihahmojani, koska kuulemma vaikutan henkilöltä joka harrastaisi ropetusta. No, sen verran on väitteessä perää, että olen teinivuosinani harrastanut nettiroolipelaamista foorumeilla, ja aina silloin tällöin tekee mieleni kyllä palata niihin hommiin, mutta vielä ainakaan en ole löytänyt hyviä pelejä joihin liittyä. Hei jos tiedätte jonku awesomin niin saa vinkata. Alkuun pelailin näillä tavanomaisilla hauvafoorumeilla ja muilla eläinaiheisilla, ja niistä ajoista meikäläisellä ei valitettavasti ole ainakaan koneella kuvamateriaalia. Myöhemmin siirryin sitten enempi ihmisaiheisiin ropeihin, joista jopa olen säilyttänyt todistusaineistoa!

Evil's Playground




Jee ekoja paikkoja joissa pelasin aktiivisesti. Pelasin muistaakseni kolmella eri hahmolla, joista kaksi oli pieniä teinilolitoja, Ten-Ten ja Mumei, ja kolmas oli joku random hintti jätkä jolla homostelin erään kaverini kanssa. Näistä oikeastaan ainoastaan Mumei on jäänyt kunnolla mieleen hahmona, toisin kuin ne kaksi muuta jotka olen jo vähän unholaan heittänyt.

Usva





EP:stä vaihdoin Usvaan, jossa jatkoin Mumeilla pelaamista, ja jossa remmiin liittyi Marcelle, uhkea neitokainen josta kovasti tykkäsin, mutta en silti koskaan saanut oikein kunnon otetta.

Mytology of Valhalla





Fantasia-aiheinen rope jossa pääsin toteuttamaan rakkauttani haltioihin. -Ja kyllä, Sormusten herra on tehnyt meikäpojasta kunnon nörtin tämän asian suhteen. Valhallassa pelasin haltiasisaruksilla Shûilla ja Rethillä, sekä eräällä ihmissusitytöllä ja ilotyttöihmisellä. Kahdella viimeisellä hahmolla oli kuitenkin sama kohtalo kuin monella muulla aikaisemmalla hahmollani; en vain oikein tuntenut niihin oikeanlaista kytkentää, ja siksi jäivät vähän etäisiksi hahmoiksi. Shûi ja Reth tosin jättivät meikäläiseen lähtemättömän vaikutuksen, ja tästä syystä olin kovin suruinen kun Valhalla sitten kaatui aikanaan ja pelit jäivät kesken. Olenkin hieman siis toivonut, että voisin kyseisiä hahmoja vielä uudestaan joskus jossain käyttää, etteivät aivan toimettomiksi jäisi.


Ja näin olemme tulleet postauksemme päätökseen. Toivottavasti nautitte esityksestä ettekä saaneet aivan järkyttäviä traumoja, ja mikäli jokin edellämainittu asia herätti kysymyksiä, olen aulis vastaamaan kysymyksiinne! :--D